Kymmenen syytä, miksi jääkiekon maailmanmestaruus 2019 maistuu erityisen makealta

Ilman tarinaa maailmanmestaruus kuivuisi pian pelkäksi tilastomerkinnäksi. Kiekkoleijonien kolmatta MM-kultaa muistellaan kuitenkin pitkään, sillä heillä on tarina, joka herättää tunteita ja innostusta jopa ruotsalaisissa. Mutta mistä elementeistä tuo tarina koostuu? Mikä lopulta saa meidät huutamaan ilosta ja hyppäämään suihkulähteeseen keskellä yötä?

1. Sympaattinen päähenkilö

Joukkue koostuu lähinnä SM-liigapelaajista, ja useimmat ovat ensikertalaisia MM-jäällä. He ovat lähempänä tavallista tallaajaa kuin NHL:n miljonäärit.

2. Altavastaajan asema

Juuri kukaan ei usko, että tämä miehistö pääsee turnauksessa pitkälle. Tie heittopussin asemasta absoluuttiselle huipulle on näyttävin mahdollinen.

3. Matkalla on vaikeuksia ja koettelemuksia

On etukäteen ylivoimaiselta vaikuttavia joukkueita NHL-tähtineen. Tulee tappio Saksalle. Venäjä-ottelussa tuomarit näyttävät suosivan itänaapuria. Finaalissa Kanada tekee avausmaalin ja vaikuttaa aluksi vievän Suomea miten tahtoo.

4. Näyttämö luo odotuksia

Loppuottelu pelataan Slovakian Bratislavassa. Juuri täällä Suomi voitti edellisen maailmanmestaruutensa 2011. Jukka Jalonen toimi silloinkin Suomen päävalmentajana. Pystyykö hän uusimaan tempun?

5. Arkkityyppiset hahmot

On taikuri Kaapo Kakko silmää nopeampine harhautuksineen. On pelastava enkeli Kevin Lankinen, joka kuin ihmeen kaupalla torjuu finaalissa 43 Kanadan laukausta. Valmentajana on viisas tietäjä Jukka Jalonen, joka älykkäällä taktiikallaan laulaa isot kiekkomaat suohon. Ja ennen kaikkea on joukkueen kapteeni Marko Anttila. Ystävilleen hän on Lempäälän lempeä jätti, mutta vastustajille pelottava Mörkö-Marko. Hän näyttää johtavan Suomen voittoon silkalla tahdonvoimalla.

6. Kasvutarina

Joukkue kasvaa ottelu ottelulta. Pelaajista moni ei vielä kauden alussa uskonut pääsevänsä edes maajoukkueeseen, saati sitten unelmoinut maailmanmestaruudesta. Voitoilla Ruotsista ja Venäjästä legenda alkaa muodostua. Marko Anttilan hahmo kasvaa turnauksen aikana myyttisiin mittoihin.

7. Yhteisöllisyys

Joukkue on enemmän kuin osiensa summa. Muilla mailla voi olla taitavampia yksilöitä, mutta suomalaiset pelaavat sovittua taktiikkaa noudattaen joukkueelle, eivät itselleen. Tämän voi nähdä pienoiskuvana Suomesta, jossa puhalletaan yhteen hiileen. Luottamus kanssaihmisiin ja sopimusyhteiskuntaan on Suomessa tunnetusti korkealla tasolla.

8. Revanssi

Naisleijonilta maailmanmestaruus vietiin vain reilu kuukausi aiemmin epäreilulla tavalla, kun selvä voittomaali hylättiin. Nyt saadaan korjaava kokemus. Ja onhan tämä myös sananmukaisesti revanssi, sillä Suomi on tätä ennen kohdannut Kanadan kolmesti arvokisafinaalissa ja hävinnyt joka kerta.

9. Loppuhuipennus

Finaalissa Suomi nousee tappioasemasta rinnalle ja ohi. Sankarilla on myös onnea, kun vastustajan laukaukset kimpoilevat maalipuista. Loppu on heittäytyvää puolustustaistelua, kunnes uskomaton muuttuu todeksi ja Leijonat ovat mestareita.

10. Sankarin kotiinpaluu

Joukkue saapuu kyynelehtivien omaisten ja hurraavien kotijoukkojen eteen. Noviiseista on tullut mestareita.

Leijonien tarina on niin vahva, että omiensa esitykseen pettynyt Ruotsin lehdistökin ottaa suomalaisjoukkueen omakseen. Jo Aristoteles aikoinaan tiesi, että suurinta nautintoa tuottaa tarinan muoto, jossa sympaattinen päähenkilö kulkee vaikeuksien kautta voittoon. Ja näinhän siinä juuri kävi, siispä nautitaan! Ihanaa, Leijonat!

Risto Härkönen

Ääni- ja puhevalmentaja