Ääni jäässä

Jotkut meistä kärsivät kylmästä enemmän kuin toiset. Kylmä voi tehdä hallaa myös äänelle. Mutta miksi?

Kylmä kangistaa

Kylmyys vetää hartiat korviin ja hampaat yhteen. Koko keho kangistuu. Seurauksena voi olla liikajännitystä, lihaskipuja sekä vääristynyt ryhti. Ne heijastuvat ääneen esimerkiksi kireytenä ja heikkona sointina.

Pakkanen kuivattaa

Pakkasilma on paitsi kylmää, myös kuivaa. Kuivuus vie kosteutta limakalvoilta koko ääntöväylässä, eli kurkunpäästä huulille ja nenään ulottuvassa kanavassa. Kuivat äänihuulet menettävät joustavuuttaan ja altistuvat silloin helpommin rasitukselle. Keho suojaa kurkunpään kuivia kudoksia vaurioilta erittämällä limaa.

Lämmitä, liiku ja nesteytä

Parhaiten puolustaudut kylmältä, kun pukeudut kunnolla. Kiedo kaulaan huivi tai kaksi. Suojaa myös hartiat.

Pysy liikkeessä, niin pysyt lämpimänä – jököttäminen jäykistää.

Hengitä kylmällä sisään nenän kautta, jos mahdollista. Näin ilma hieman lämpenee ja kostuu nenäontelossa, ennen kuin pääsee kosketuksiin kurkunpään kanssa.

Kosteuta limakalvoja juomalla tarpeeksi vettä hyvissä ajoin ennen puhumista. Riittävä nesteytys voi vähentää limaneritystä.

Pikaisempaa apua kuivuuteen saat hengittämällä höyryä vesipiipusta tai höyryävästä kattilasta. Huoneilmaa voit kostuttaa siihen tarkoitetulla laitteella tai vaikkapa kuivattamalla pyykkiä makuuhuoneessa.

Kupillinen kuumaa lämmittää ja rentouttaa koko kehoa. Nauti lisäksi vettä, sillä kahvi ja tee saattavat kuivattaa.

Haavi auki!

Kuvittele että olisi olemassa lääke, joka saisi äänesi kulkemaan paremmin, tekisi puheestasi selkeämpää, rentouttaisi kehoasi ja poistaisi pääkivun. Kuulostaa hyvältä, mistä sitä saa? Lääke on ulottuvilla niille, jotka jännittävät leukaansa (se tarkoittaa suurinta osaa meistä). Sitä voi käyttää missä tahansa, milloin tahansa, ilmaiseksi: Anna leukasi pudota.

Puremme leukoja yhteen esimerkiksi silloin, kun jännitämme ja stressaamme, keskitymme tai pidättelemme tunteenpurkauksia. Maailman tunnetuimpiin äänenkäytön opettajiin lukeutuva Kristin Linklater huomauttaa, että lapsuuden jälkeen olemme paljon tottuneempia pitämään leukamme kiinni kuin auki. Kuinka usein huudamme, nauramme tai edes haukottelemme vapautuneesti? Kuinka usein päästämme leuan aukeamaan kunnolla? Vähän käytettyinä leuan lihakset menettävät elastisuuttaan ja pituuttaan.

Jännittynyt leuka pienentää suuhun jäävää tilaa, mikä hankaloittaa äänen sointia. Myös eri äänteitä voi olla vaikeaa erottaa toisistaan, jos leukaa ei saa aukeamaan. Leukaa voivat kiristää paitsi psykologiset tekijät, myös hartiajumit, sillä yläleuka liikkuu niskan lihasten avulla. Jännitys aiheuttaa usein päänsärkyä. Onneksi yhteys toimii myös toisin päin – leuan rentouttaminen saattaa auttaa purkamaan jännitystä hartioissa.

Katso videosta, miten voit testata leukasi rentouden.

Lisää aiheesta:
Linklater K. Freeing the natural voice: Imagery and art in the practice of voice and language. London: Nick Hern Books, 2006.

Äänen hyvinvointi lisää työyhteisön hyvinvointia

Yle kirjoitti keskiviikkona ympäristöministeriön asetuksesta, jolla säädetään rajat avotoimistojen melulle. Avotoimistossa työskennelleenä riemastuin. Konttorimelu on stressaavaa ja häiritsee keskittymistä.

Jokin jutussa kuitenkin tökkäsi. Siinä ei mainita sanallakaan työntekijän hyvinvointia, johon asetus ensisijaisesti vaikuttaa. Haastateltu ympäristöneuvos kertoo, että asetuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa työtehoa ja tuottavuutta.

Syntyy ikävä kuva, että työntekijän hyvinvoinnilla on merkitystä vasta silloin, kun se vaikuttaa työnantajan taloudelliseen menestykseen.

Viime vuosituhannen lopussa Suomessa arvioitiin olevan n. 900 000 työntekijää, joiden työkyky on suoraan riippuvainen äänestä. Vähintään satunnaisista ääniongelmista kärsii eri tutkimusten mukaan 20–80 % äänityöläisistä. Ääniongelmilla ja niistä aiheutuvilla poissaoloilla on väistämättä taloudellisia vaikutuksia. Mutta onko se oikea lähtökohta työolojen muuttamiselle?

Äänen hyvinvointi lisää työyhteisön hyvinvointia useammalla tavalla kuin äkkiseltään tullaan ajatelleeksi:

Äänen huoltaminen ylläpitää terveyttä. Kokki tuskin kokkaisi vuotavalla kattilalla. Myös puhetyöläisillä on oikeus käyttää toimivia välineitä. Kaikki me tunnistamme äänen väsymisen oireet: ne tuntuvat kurkussa, hankaloittavat puhumista ja vievät pahimmassa tapauksessa sairauslomalle. Hyvä puhetekniikka ja äänen huoltaminen säästävät ääntä myös vapaa-ajalle.

Sujuva puhe lisää itseluottamusta. On harmillista joutua huomaamaan, ettei oma ääni toimi kuten toivoisi. Etenkin kun asiantuntijuuden vaikutelma rakentuu suureksi osaksi puheelle: kyse on paitsi sanomasta, myös siitä, miltä ääni kuulostaa ja miten sitä käyttää. Kun puhe kulkee, työntekijällä on edellytykset onnistua. Se näkyy kasvaneena itseluottamuksena, myös ulospäin.

Puhetaidot auttavat toimimaan yhdessä. Kollegan asiakaskohtaamisen ei tarvitse kaikua koko konttorille. Osaava puhuja pystyy säätämään puhettaan tilanteen mukaan. Tarpeet puheen voimakkuudelle ja sävylle voivat olla hyvin erilaiset kokoussalissa ja kehityskeskustelussa. Sopiva lähestymistapa pohjustaa yhteisymmärrystä.

Toimiva ääni helpottaa viestintää. Syyt ja seuraukset menevät kuulijalta ohi, kun hän jännittää, kestääkö puhujan käheä ääni esitelmän loppuun saakka. Ääni voi herättää kuulijassa paitsi myötätuntoa, myös kielteisiä tunteita. Esimerkiksi koulussa tämän on todettu haittaavan oppimista. Kun puhe on häiriötöntä, kuulija voi keskittyä sen sisältöön.

Hyvinvointiin panostaminen on arvostuksen osoitus – työntekijät tulisi nähdä ensin ihmisinä, vasta sitten resursseina. Talouden ei pitäisi olla ensisijainen syy parantaa työoloja. Lopulta sillä on kuitekin vaikutusta myös tehokkuuteen, kun työn tieltä raivataan esteitä.

 

Lisää aiheesta:
Ilomäki, I. Opettajien ääneen liittyvä työhyvinvointi ja äänikoulutuksen vaikutukset. Väitöstutkimus. Tampere: Tampereen Yliopistopaino; 2008.
Vintturi J. Studies on voice production: with a special emphasis on vocal loading, gender, some exposure factors and intensity regulation. Academic dissertation. University of Helsinki; 2001.

Vokologin viisi vinkkiä flunssan hoitoon

Se on taas syksy ja flunssakausi! Tässä omat parhaaksi kokemani lääkkeettömät hoitokeinot – näiden avulla muistat myös ääntäsi.

1. Juo lämmintä juomaa hunajan kanssa

Kun kurkussa on sitkeä köntti limaa, se tekisi mieli yskiä pois. Yskiminen kuitenkin rasittaa äänihuulia, minkä varmasti jokainen kovassa yskässä ollut on kivuliaasti todennut.

Yskittäessä äänihuulet puristetaan napakasti yhteen samalla uloshengityslihaksia aktivoiden. Tällöin äänihuulten alle kertyy painetta. Kun sulku avataan yhtäkkiä, äänihuulet erkanevat ensin kauas toisistaan ja törmäävät sitten kovalla paineella takaisin yhteen. Sekä voimakas yhteen puristaminen että kova törmäyspaine rasittavat äänihuulten herkkää kudosta.

Lämmin juoma tekee limasta vähemmän sitkoista, jolloin se irtoaa helpommin. Yskimiseen ei tällöin tarvita niin paljon voimaa. Kovin kuumaa juomaa kannattaa kuitenkin välttää – äärimmäiset lämpöolosuhteet saattavat ärsyttää tulehtunutta kurkunpäätä.

Hunajan on todettu hillitsevän yskää. Makeutensa ansiosta se myös lisää limaneritystä, mikä osaltaan helpottaa yskimistä.

2. Juo vettä

Vesi pitää yllä elimistön nestetasapainoa. Riittävä nesteytys estää myös äänihuulia kuivumasta. Kun limakalvot ovat kosteat, äänihuulten värähtely toisiaan vasten on kitkattomampaa.

Lasia kannattaa täyttää erityisesti kuumeessa, kun hikoilee tavallista enemmän. Viileä vesi raikastaa, mutta lämmin imeytyy elimistöön paremmin kuin kylmä.

Vedenjuontia kannattaa suosia myös liman poistamisessa jatkuvan yskimisen sijaan. Jos ryit ja köhit terveenäkin, tämä tapa kannattaa opetella äänen säästämiseksi.

3. Käytä vesipiipua

Entä kun kurkku on kuin Kalaharin aavikko? Juotavista nesteistä ei saa välitöntä apua, koska ne eivät kosketa äänihuulia. Nieltäessä sekä äänihuulet että niiden yläpuolella sijaitsevat taskuhuulet asetetaan yhteen sulkemaan henkitorveen johtava tie.

Apteekista saatava vesipiippu on hyvä ja nopea ensiapu äänihuulten kostuttamiseen. Vesipiippuun laitetaan lämmintä, höyryävää vettä. Sitten piipun kautta hengitetään sisään. Koska hengitysilma kulkee äänihuulten läpi, vesihöyry kosteuttaa äänihuulia saman tien. Piipun purlutus on myös aika meditatiivista!

4. Käytä nenäkannua

Tukkoinen nenä tekee olon tukalaksi. Suolavedellä huuhtelu on hellä vaihtoehto nenäsumutteille, jotka saattavat kuivattaa limakalvoja. Jotkut kokevat nenäsumutteiden rasittavan nenän lisäksi ääntä.

Nenäkannuun laitetaan lämmintä vettä ja mitallinen suolaa, jolloin veden suolapitoisuus vastaa kehon suolapitoisuutta eikä tunnu pahalta limakalvoilla. Kannun kapea pää laitetaan sierainta vasten, ja kehoa kallistetaan niin, että vesi virtaa toisesta sieraimesta ulos.

Vesi nenässä tuntuu monesta epämiellyttävältä ajatukselta. Oikealla tekniikalla nenän huuhteleminen ei ole sen kummempaa kuin niistäminen: on vain muistettava hengittää suun kautta. Muista huolehtia myös kannun huolellisesta huuhtelusta! Voit katsoa jutun lopussa olevasta videosta, miten nenäkannua käytetään.

5. Vältä puhumista

Kaikista puhumista helpottavista vinkeistä tässä tulee tärkein: Jos sinun ei ole pakko puhua, pysy vaiti. Huonokuntoiset äänihuulet ovat alttiit vaurioille. Lisäksi limaisina ja turvonneina äänihuulet vaativat värähtelyyn enemmän voimaa kuin normaalitilassa ja rasittuvat. Rasitus saattaa johtaa tulehduksen leviämiseen.

Kuiskaaminen voi tuntua puhumista helpommalta, koska se ei vaadi äänihuulten värähtelyä – äänihuulet puristetaan tiukasti yhteen, ja ilma pusketaan ulos äänihuulten päädyssä sijaitsevan rustoraon kautta. Suosi kuitenkin kuiskaamisen sijaan hiljaa puhumista. Yhteen puristaminen rasittaa äänihuulia enemmän kuin hiljainen ja huokoinen (ns. hypofunktionaalinen) ääntö, jossa äänihuulet eivät kosketa toisiaan lainkaan.

Pikaista paranemista!