Äänen hyvinvointi lisää työyhteisön hyvinvointia

Yle kirjoitti keskiviikkona ympäristöministeriön asetuksesta, jolla säädetään rajat avotoimistojen melulle. Avotoimistossa työskennelleenä riemastuin. Konttorimelu on stressaavaa ja häiritsee keskittymistä.

Jokin jutussa kuitenkin tökkäsi. Siinä ei mainita sanallakaan työntekijän hyvinvointia, johon asetus ensisijaisesti vaikuttaa. Haastateltu ympäristöneuvos kertoo, että asetuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa työtehoa ja tuottavuutta.

Syntyy ikävä kuva, että työntekijän hyvinvoinnilla on merkitystä vasta silloin, kun se vaikuttaa työnantajan taloudelliseen menestykseen.

Viime vuosituhannen lopussa Suomessa arvioitiin olevan n. 900 000 työntekijää, joiden työkyky on suoraan riippuvainen äänestä. Vähintään satunnaisista ääniongelmista kärsii eri tutkimusten mukaan 20–80 % äänityöläisistä. Ääniongelmilla ja niistä aiheutuvilla poissaoloilla on väistämättä taloudellisia vaikutuksia. Mutta onko se oikea lähtökohta työolojen muuttamiselle?

Äänen hyvinvointi lisää työyhteisön hyvinvointia useammalla tavalla kuin äkkiseltään tullaan ajatelleeksi:

Äänen huoltaminen ylläpitää terveyttä. Kokki tuskin kokkaisi vuotavalla kattilalla. Myös puhetyöläisillä on oikeus käyttää toimivia välineitä. Kaikki me tunnistamme äänen väsymisen oireet: ne tuntuvat kurkussa, hankaloittavat puhumista ja vievät pahimmassa tapauksessa sairauslomalle. Hyvä puhetekniikka ja äänen huoltaminen säästävät ääntä myös vapaa-ajalle.

Sujuva puhe lisää itseluottamusta. On harmillista joutua huomaamaan, ettei oma ääni toimi kuten toivoisi. Etenkin kun asiantuntijuuden vaikutelma rakentuu suureksi osaksi puheelle: kyse on paitsi sanomasta, myös siitä, miltä ääni kuulostaa ja miten sitä käyttää. Kun puhe kulkee, työntekijällä on edellytykset onnistua. Se näkyy kasvaneena itseluottamuksena, myös ulospäin.

Puhetaidot auttavat toimimaan yhdessä. Kollegan asiakaskohtaamisen ei tarvitse kaikua koko konttorille. Osaava puhuja pystyy säätämään puhettaan tilanteen mukaan. Tarpeet puheen voimakkuudelle ja sävylle voivat olla hyvin erilaiset kokoussalissa ja kehityskeskustelussa. Sopiva lähestymistapa pohjustaa yhteisymmärrystä.

Toimiva ääni helpottaa viestintää. Syyt ja seuraukset menevät kuulijalta ohi, kun hän jännittää, kestääkö puhujan käheä ääni esitelmän loppuun saakka. Ääni voi herättää kuulijassa paitsi myötätuntoa, myös kielteisiä tunteita. Esimerkiksi koulussa tämän on todettu haittaavan oppimista. Kun puhe on häiriötöntä, kuulija voi keskittyä sen sisältöön.

Hyvinvointiin panostaminen on arvostuksen osoitus – työntekijät tulisi nähdä ensin ihmisinä, vasta sitten resursseina. Talouden ei pitäisi olla ensisijainen syy parantaa työoloja. Lopulta sillä on kuitekin vaikutusta myös tehokkuuteen, kun työn tieltä raivataan esteitä.

 

Lisää aiheesta:
Ilomäki, I. Opettajien ääneen liittyvä työhyvinvointi ja äänikoulutuksen vaikutukset. Väitöstutkimus. Tampere: Tampereen Yliopistopaino; 2008.
Vintturi J. Studies on voice production: with a special emphasis on vocal loading, gender, some exposure factors and intensity regulation. Academic dissertation. University of Helsinki; 2001.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *